Kauppakeskukset pyrkivät kilpailemaan asiakkaistaan toinen toistaan monipuolisemmilla palveluillaan. Jo 50-60-luvulta lähtien erilaiset kaupat ja palveluita tarjoavat liikkeet pyrkivät keskittymään yhteen paikkaan. Nykyään jokaisen suurimman kaupungin lähellä on useitakin kauppakeskuksia ja niitä perustetaan myös hieman etäämmälle asutuskeskittymistä. Ostoskeskusten tarjonta on monipuolistunut vuosien saatossa ja tällä hetkellä niiden valikoimasta voi löytää lähes mitä vain. Myös tulevaisuudessa tullaan näkemään suurten kauppakeskusten jatkavan tarjontansa monipuolistamista, vaikkakin pienten kivijalkakauppojen suosio on viime vuosina ollut kasvussa. Myös nettikauppojen lisääntyminen on vaikuttanut ihmisten ostokäyttäytymiseen.
Ensimmäiset kauppakeskukset
Suomen ihan ensimmäinen kauppakeskus on avattu jo 60-luvulla. Kyseinen rakennus sijaitsee Kuopion torilla ja on nimeltään H-Talo. Se on edelleen toiminnassa oleva ostoskeskus, jossa käy vuosittain noin 2 miljoonaa asiakasta.
Toinen edelleen toimiva 60-luvulla perustettu ostoskeskus on Espoon Tapiolassa sijaitseva Heikintori. Keskeisestä sijainnista huolimatta tämän kauppakeskuksen vuosittainen kävijämäärä jää samalle tasolle H-Talon kanssa. Tämä johtuu Heikintorin vanhanaikaisena pidetystä ilmeestä sekä siitä, että lähistöllä riittää useita muitakin kauppakeskuksia. Suunnitellun remontin uskotaan piristävän tämän kauppakeskuskonkarin vetovoimaa. Nykyään Suomessa toimii noin satakunta kauppakeskusta ja vuosittain niissä käy yhteensä lähes 400 miljoonaa ihmistä, jotka käyttävät otoksiinsa noin 6 miljardia euroa. Ihan pienestä bisneksestä ei siis ole kyse.
Vaikka kaikkein vanhimmat keskuksemme ovat edelleen toiminnassa, ei kaikilla ole mennyt aivan yhtä hyvin. Tyhjillään olevia kauppakeskuksia on epäonnistuneiden hankkeiden tai rahoituksen puutteen vuoksi enemmän kuin tarvitsisi olla. Esimerkiksi Lappeenrannan Family Center, joka avasi ovensa vuonna 2008 ammottaa tyhjyyttään. Liiketiloista vain hyvin pieni osa on käytettynä ja osa tiloista toimii tällä hetkellä Lappeenrannan kaupungin liikuntapalveluiden väistötilana. Trendi on tuttu länsinaapuristamme Ruotsista, jossa kauppakeskusten suosion lasku on ollut viime vuosina voimakasta. Syynä tähän on ihmisten ostokäyttäytymisen muutos sekä nettiostamisen lisääntyminen.
Asiakkaita palvellaan
Kauppakeskuksista saa aina varmasti palvelua. Niillä on yleensä aina yhteinen aukioloaika, jota kaikki kauppakeskuksen liikkeet noudattavat. Palveluja tarjotaan myös mahdollisimman laajalla skaalalla, jotta jokainen asiakas löytäisi haluamansa tuotteet ja palvelut. Suurten markettien lisäksi tarjolla on vaateliikkeitä, lastentarvikeliikkeitä ja erikoistuotteita myyviä pikkuliikkeitä. Palveluita tarjoavia liikkeitä ovat yleensä erilaiset kauneushoitolat ja kampaamot, mahdollisesti myös kuntosalit ja suuremmissa kauppakeskuksissa myös lasten sisäleikkipaikat.
Lisäksi erilaiset valtion ja kaupunkien virastot alkavat siirtää palveluitaan kauppakeskuksiin. Virastoja vähennetään ja niitä on alettu korvata palvelupisteillä, joissa voi asioida suurimmissa kauppakeskuksissa. Esimerkiksi Turun Skanssissa voi käydä uusimassa passinsa Poliisin lupapalvelupisteessä. Asialla on sekä hyvät että huonot puolensa. Palveluja tarjotaan yhä keskitetymmin, mikä tarkoittaa niiden siirtymistä yhä kauemmaksi harvaan asutetuilta seuduilta. Toisaalta on kätevää hoitaa useita asioita samalla kauppakäynnillä.
Suurimmat ja suosituimmat liikekeskittymät
Espoon Sello ja Lempäälässä sijaitseva Ideapark ovat pinta-alaltaan kaikkein suurimmat kauppakeskukset Suomessa. Kolme seuraavaa suurimmista kauppakeskuksista sijaitsevat pääkaupunkiseudulla minkä jälkeen tulevat Kuopion Matkus sekä Turun Hansa. Kaikkein eniten kävijöitä on Helsingin Kampissa, mutta suurin osa sen läpi kävelevistä ei kuitenkaan tule tähän kauppakeskukseen ostoksille, vaan kulkevat sen läpi bussiin. Eniten rahaa kävijää kohti käytetään Raision Myllyssä, johon selkeästi lähdetään kotoa varta vasten ostoksille, ei niinkään viettämään aikaa.